Perillä!

Eilen saavuin Rennesiin hyvin suunnitelmien mukaan. Laukku tuli perille ja kaikki oli aikataulussa, myöskin tuutori odottamassa asemalla. Ensin tultiin hänen autollaan yliopiston kampukselle ja sain asunnon. Mun pitää vielä käydä lääkärintarkastuksessa, että mulla ei ole tarttuvia tauteja :) Jollakin yliopiston lääkärillä ilmeisesti, vielä en tarkemmin tiedä.
Sit tultiin suoraan katsastamaan tämä kämppä ja hyvin pelkistettyhän tämä on. Huoneessa on vaatekaappi, senkki, sänky ja kirjoituspöytä. Myös lavuaari ja perinteinen "alapesuallas" löytyy, miksi ei voisi olla tuon jälkimmäisen tilalla vessanpönttöä? Jääkaappi on keittiössä ja se on yhteinen viiden muun kanssa. Ei kovin houkutteleva, aasialaisilla on sillä paljon raakaa lihaa ja haju on sen mukainen... No kai sitä on käytettävä, jos jotain meinaa syödä. Mitään astioita ei ole, eilen käytiin illalla kaupassa ja ostin muutaman lautasen, aseita ja kattilan. Tiskaus ei tuossa lavuaarissa ole kovin helppoa, kylmä ja kuuma vesi kun tulevat kätevästi eri hanoista eikä tulppaa ole. Hienoinen muutos kotioloihin verrattuna!
Hauskin yllätys huoneeseen saapuessa oli, että katon rajaan oli pesiytynyt leppäkerttuperhe, joka ei ollut mikään ihan pieni. Eilen pitkin iltaa niitä sitten heittelin ikkunasta ulos ja vieläkin niitä jostain ilmestyy. No onneksi ovat melkeisen harmittomia otuksia. Yksi hämähäkki näkyy myös kiipeilevän tuossa seinällä tällä hetkellä.
Sää oli eilen ihanan aurinkoinen. Hassua, että maassa on vihreä nurmikko ja kaupan edessä oli muutama nuupahtanut palmu :) Lämpötilan on nollan tuntumassa, eli mikään lämmin ei ole. Tämä kampusalue on tosi kaunis, vihreä ja kukkulan päällä. Mun koulu on kaupungin keskustassa, tänään mennään tuutorin kanssa sinne. Jospa alkais aikataulut selviämään, niin osaisin kotiväelle sanoa milloin sopisi tulla käymään ja milloin olen kotiin tulossa takas.
Eilen illalla iski kyllä melkoinen väsymyksestä johtuva luovuttamisfiilis, vaikka kaikki menikin niin hyvin. Anssia tuli niin ikävä... Mutta eiköhän tämä tästä, sain nukuttua 10 tunnin yöunet ja uusi kaunis päivä odottaa. Vaikka opiskelujen aloittaminen tuntuu kyllä hankalalta.
Jospa täällä pikkuhiljaa alkaisi tutustumaan ihmisiinkin. Tuutorillani on tuutoroitavana myös eräs kanadalainen (ranskankielinen) tyttö, jonka aksentista en kyllä meinannut ottaa mitään selvää. Jospa siihen tottuisi nopeasti. Yksi suomalainen ilmeisesti on jo kampusalueella ja tuutorilleni saapuu lapseksi myös toinen suomalainen, mutta muuten ei meitä liikaa ole. Mikä on tietysti kielitaidon kannalta hyvä...
Ranskan kielen kanssa olen kyllä pärjännyt yllättävänkin hyvin. Illalla en väsymyksen takia enää meinannut mitään osata sanoa, mutta en näköjään vielä kaikkea ole ehtinyt edelliseltä reissulta unohtaa. Kirjoittaminen on tietysti eri juttu enkä tietenkään läheskään kaikkea ymmärrä, varsinkaan jos seuraan toisten keskustelua vierestä.
Mutta nyt pitää alkaa naamaa piirtämään! Laittelen kuvia kunhan viitsin ja onnistun :)